Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Arkisto marraskuu, 2007

Rita Dahl: Aforismien aika

Aforismien aika on runogeneraattorin ja tekijän yhteistyöstä syntynyttä uudenlaista eeppistä runoa. Sen pitkässä nimirunoelmassa perinteiset aforismit muuttuvat ja muuttavat muotoaan jatkuvasti – tuloksena moniäänistä aikalaisrunoa, jossa on jotakin niin perinteisen kuin uudenkin runon ystäville.
Rita Dahl (s. 1971) on vantaalainen vapaa toimittaja ja kirjailija, jonka esikoisrunokokoelma ilmestyi 2004 Loki-Kirjoilta. Rita Dahlin blogi on Arjentola.
Lataa [...]

Lue kokonaan »

Karri Kokko: Vapaat kädet

Taitavaa, musikaalista ja rentoa runoa, joka temaattisesti rakentuu taiteen ja rakkauden arvoituksille ja viimeistelee tekijänsä paluun suomalaisen runouden eturiviin. “Mitä puheesta tulee ajatella, ajattelusta puhua”, kun “aika on meille lempeä eikä kielellä ole pitkä matka minnekään”.
Karri Kokko (s. 1955) on helsinkiläinen toimittaja ja runoilija. Esikoisensa Uno Boy (1982) jälkeen hän on julkaissut teokset Varjofinlandia (poEsia [...]

Lue kokonaan »

Charles Bernstein (s. 1950) on newyorkilainen runoilija, runouden opettaja, runousaktivisti ja ns. L=A=N=G=U=A=G=E-suuntauksen näkyvin nimi, jonka työllä on ollut huomattava vaikutus aikamme amerikkalaiseen ja maailmanrunouteen. Valikoima sisältää runoja ja esseitä vuosilta 1978-2006 ja tarjoaa kattavan runoilijankuvan. Kääntäjinä ovat toimittajan lisäksi Markku Into, Teemu Manninen, Tuomas Nevanlinna, Tommi Nuopponen ja Aki Salmela.
“… supercharged & superrestless poet. [...]

Lue kokonaan »

Jyrki Pellinen: Katkaistut haulikot

Katkaistuissa haulikoissa Jyrki Pellinen pureutuu lähi- ja yleiseen historiaan. Mm. Kertosäkeiden laulusta (1976) tuttu pitkä säe ja vapaasti hengittäen toteutettu säkeistömuoto tukevat “pitkää kertomusta” – tulemisen, tapahtumisen ja tuntojen virtaa, johon me kaikki olemme runoilijan silmin heitetyt. Tuloksena on tilinteko, joka ei säästä ketään: kunnianosoitus kaikelle, mitä “ihmiset, itsepäisimmät heistä, muut taiteilijat yksin / ovat [...]

Lue kokonaan »

Janne Nummelan (s. 1973) esikoinen on ensimmäinen suomalainen runosteos, jossa hyödynnetään laajasti internetin hakukoneita. Samalla se esittelee uuden, intohimoisella otteella kirjoittavan runoilijan. “Pakko on vain jatkaa / autiomaassa jossa hiekanjyvät äänestävät / ja ruoho väsyy”.
Lataa PDF | Tilaa kirja
(Tulostusvihje: tulosta kaksi sivua / A4)
Huom! Jos ostat kirjan Kirjakauppa Kirjasta (Lasipalatsi, Helsinki), voit valita kolmesta kansivaihtoehdosta.
Arvosteluja:
Tapani [...]

Lue kokonaan »

Karri Kokko: Varjofinlandia

Varjofinlandia on kollaasi nettipäiväkirjoista keväältä 2005. Sen kuutisenkymmentä sivua proosamuodossa etenevää runoa ovat puhutteleva kuva suomalaisesta ahdistuksesta Anno Domini 2005. Varjofinlandia problematisoi vakiintuneita käsityksiä runollisen merkityksen muodostumisesta ja asettuu osaksi suomalaisen runouden perinnettä, jossa “soitto on suruista tehty”. Jälkisanat Leevi Lehto, ulkoasu Jukka-Pekka Kervinen.
“Tämä on nyt lopun alkua. (…) Minunkin pitäisi lopettaa ennen kuin aloitankaan.”
Lataa [...]

Lue kokonaan »

Kolmosten talo on runo, näytelmä ja runonäytelmä, jota on esitetty tamperelaisen Teatteri Valajan toteutuksena Turussa ja Tampereella. Kolmosten talossa puhuu kaksi runoilijaa, kolme tyttöä ja naista, monta minää ja sinää, tarinaa ja mielen kuvaa. “Kokonaisuudeksi hahmottuu puhe, joka muistuttaa täsmällisessä vireessä olevan jousisoittimen äänen puhtaaksi kehittyä atonaalisuutta” (Erkki Kanerva, Turun Sanomat).
Lataa PDF | Tilaa kirja
Arvosteluja:
Niina [...]

Lue kokonaan »

Dostojevskin suomalainen sihteeri (2004) on uudenlaista Pellistä, ja jotakin täysin uutta kirjallisuudessa, syvä ja leikkivä teos, jonka kolme tekstiä valaisevat kolmea suurta teemaa: rakkautta (Runoilijan rakkaus), yhteiskuntaa (Haudatut maatilat), kieltä (nimiteksti). Lukija saa lampukseen runoilijan nopean mielen – ja huomaa katsovansa suoraan kollektiiviseen alitajuntaamme. “Auto oli sininen ja ajoi ajatuksen punaisena”.
Lataa PDF | Tilaa kirja
Arvosteluja:
Eeva [...]

Lue kokonaan »